Palsta alkaa muotoutua

Me saimme palstan syksyllä 2024, joten aloitimme täysin tyhjältä viljelypalstalta. Teimme alustavan suunnitelman, mitä meidän on hyvä tehdä heti ja mistä jatkamme keväällä -25.

Ensiksi kartoitetaan palsta ja sen koko. Tämän jälkeen on hyvä merkitä palsta omaksi eli tehdään hyvä ja tukeva aita sen ympärille. Aita suojaa myös peuroilta, joita kuulimme vilistelevän herkkujen perässä. Päädyimme säännön mukaiseen aitaan eli 120 cm korkeaan muovitettuun verkkoaitaan. Tukikepit löydettiin omasta takaa, jotka sarjamultaajan (aviomies) muokkasi sopiviksi. Jatkoimme siitä omin voimin ja saimme aidan pystyyn vasaran, nippusiteen ja raakaa voimaa käyttäen.

Toinen tärkeä asia on komposti, jolle kannattaa miettiä hyvä sijainti palstalta, koska sinne tulee laittaa kaikki kitkentäjätteet. Poikkeuksena ovat kasvitauteja sisältävät kasvijätteet ja makoisat ylijäämä vihannekset, jotka houkuttelevat jyrsijöitä. Palstalle hankittiin kevytrakenteinen kehikko, joka saa talvehtia palstalla.

Luulisi jo riittävän, kun aita ja komposti on laitettu paikalleen. Jo tästä tekemisestä tuli voittajafiilis, vaikka yhtään siementä ei oltu maahan laitettu. Toiveena oli kuitenkin saada raparperi maahan ja sellainen löytyikin ystävän pihalta, kiitos puskaradion.

Raparperin kasvatuksesta löytyy Marttojen sivulta hyvä artikkeli: Raparperin kasvatus | Martat

Mitä tarvitset aivan alkuun:

  • Muutamat puutarhakäsineet
  • Aitaverkko ja sitä pitävät puukepit, suosittelemme nippusiteiden käyttöä
  • Komposti, johon on riittävä esim. farmarin lehtikomposti
  • Maanmuokkaukseen erittäin kevyt, mutta kestävä lapio
  • Harvapiikkinen harava

Miten meistä tuli sarjamultaajia?

Olemme kaksi viljelijänalkua, joilla on hentoinen kokemus kasvien kasvattamisesta omassa pihassa ja parvekkeella. Haave omasta viljelypalstasta lähti ajatuksesta, kun lenkkipolun vieressä ihailtiin viljelypalstojen runsaita kukka -ja vihannesviljelysten kasvua. Kysyimme toisiltamme, olisiko meistä tähän?

Kaksi vuotta myöhemmin syksyllä 2024, saimme yllättävän sähköpostin Espoon kaupungilta, jossa kerrottiin, että meitä odottaa viljelypalsta kooltaan10mx10m.

Mitä tälle 10mx10m alueelle on tarkoitus tehdä?

Seisoimme tovin palstalla, jossa oli alkavan syksyn kuivattamaa maata, ruohottunut alusta ja etanainen oja. Viereisillä palstoilla hääräiltiin omaan tahtiin, saimme iloisia tervehdyksiä ja uteliaasti kysyttiin jo mitä aioitte palstalla kasvattaa. Onnekseni toisella meistä sarjamultaajista on näkemystä ja kokemusta, mistä nyt kannattaa aloittaa. Itse katsoin etanoita, joita en jostakin kumman syystä halunnut nähdä enää keväällä.

Kaupungin viljelypalstoilla on melko paljon sääntöjä ja ohjeita, jotka kannattaa lukea huolella. Kannattaa siis käyttää muutama hetki, että sieltä sisäistää tärkeimmät asiat, mihin kannattaa tarttua heti alkuun palstallaan.

Me halusimme palstalle terassin, kukka- ja sipulimeren, omat kasvatuspalstat, marjapensaat ja tietysti raparperin. Ei mennä asioiden edelle, mutta on hyvä miettiä etukäteen, mitä haluaa palstalleen.

Mistä aloittaa, kun aloittaa nollasta:

  • Tee suunnitelma, mitä haluat tehdä palstalla?
  • Halusimme terassin Tee-se-itse-tavalla, hankimme lavoja
  • Kaiken ei tarvitse olla uutta, etsi netistä, kirppareilta tavaraa
  • Kerro kavereille ja tutuille, että aloitat viljelyhommat->voi löytyä istukkaita, joita hyödyntää palstalla
  • Kerää luonnosta (mistä on oikeus kerätä) pajua, kiviä, joita käytetään kasvien tukemiseen

Tästä kaikki alkaa. Nyt saa käyttää ehtaa maalaisjärkeä, kun ensimmäisen kerran polkaiset multakikkareita. Ole utelias, mitä mullan alla voisi kasvaa ja nauti tekemisen riemusta, voit todella yllättyä, mitä edessäsi on muutaman kuukauden kuluttua.